Alueet, joille lähetettiin zakat-viranhaltijoita
Mekkaan hän jätti myös kunnianarvoisan Abu Musa al-Ash‘arin opettamaan Koraania ja uskonnon asioita.1 Abu Sufyan ibn Harbin hän nimitti Jemenissä sijaitsevan Najranin käskynhaltijaksi ja Kathir ibn Abdullahin tämän avustajaksi. Saatuaan Mekan asiat järjestykseen he saapuivat Marruzzahraniin. Siellä jaettiin loput sotasaaliista. Sitten hän lähti kunniakkaiden seuralaistensa kanssa jälleen matkaan ja saapui Medinaan dhu’l-qa‘da-kuun lopussa. He olivat lähteneet Medinasta keskiviikkona, siunatun ramadan-kuun kymmenentenä päivänä. Sotaretki kesti noin kolme kuukautta.
Kerran vaelsin murheellisten ajatusten meressä,
tietämättä, mitä tein, kadotin itseni,
muistin syntini ja pelkäsin loppuani,
silloin kuulin erään jälkeläisesi lausuvan tämän säkeen:
Sinä olet Ahmad, Mahmud ja Muhammad, Mestarini,
Sinä olet Totuuden meille vahvistama sulttaani, Mestarini.
Me olemme toiveikkaita, emme huokaile epätoivossa.
Emme hukkaa uskon (iman) pääomaa.
Emme etsi turvaa muualta, kun on sinun porttisi.
Sinun ansiostasi meidän ei tarvitse katsoa kehenkään muuhun.
Sinä olet Ahmad, Mahmud ja Muhammad, Mestarini,
Sinä olet Totuuden meille vahvistama sulttaani, Mestarini.
Shaikh Galib
Hijran kahdeksannen vuoden tärkeitä tapahtumia
”Missä ikinä olettekin, pitäkää kiinni jumalanpelosta (taqwa); jos ette tee hijraa, se ei haittaa. Se ei vahingoita uskontoanne eikä kansaanne.” Hadith as-sharif
Neljä Bani Sa‘laba -heimon miestä tuli Allahin Lähettilään seuraan. He sanoivat: ”Kansamme lähetti meidät. Olemme kuulleet, että ihmisen islam ei ole täydellinen, jos hän ei tee hijraa.” Hän sanoi: ”Missä ikinä olettekin, pitäkää kiinni jumalanpelosta (taqwa); jos ette tee hijraa, se ei haittaa. Se ei vahingoita uskontoanne eikä kansaanne.” Sitten hän lähetti heidät Ramla bint Harithin taloon, jossa heitä kestittiin. Myöhemmin hän antoi kullekin neljä uqiyyaa hopeaa ja antoi heidän palata koteihinsa. Samana vuonna Allahin Lähettilään (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) tytär Zainab kuoli. Häntä varten valmistettiin katetut paarit.2 Ne olivat ensimmäiset islamissa tehdyt katetut paarit. Hän oli Abu’l-Asin vaimo. Kun Abu’l-As Badrin aikaan lähetti hänet Mekasta Medinaan, Habbar heitti matkalla keihään kunnianarvoisan Zainabin kamelia kohti. Zainab putosi kamelin selästä, menetti kantamansa lapsen ja sairastui. Tämä tuli hänen kuolemansa syyksi. Hänen jälkeensä jäi kaksi lasta. Samana vuonna, dhu’l-hijja-kuussa, syntyi Allahin Lähettilään poika Ibrahim. Hänen äitinsä oli rouva Mariya (radiyallahu ‘anha). Abu Rafi‘ tuli tuomaan ilosanoman. Sen vuoksi Profeetta vapautti yhden orjan. Hän uhrasi pässin aqiqa-uhrina (lapsen syntymän kiitokseksi uhrattava eläin). Hän ajatti Ibrahimin hiukset ja käski antaa almuna (sadaqa) hopeaa hiusten painon verran. Hiukset hän hautasi.
Hijran yhdeksännen vuoden tärkeitä tapahtumia
Hijran yhdeksännen vuoden muharram-kuun alussa Maailmojen Mestari nimitti heimoille zakatin kerääjiä (‘amil, sa‘i). Mahdollisuuksien mukaan kullekin heimolle annettiin kerääjä, joka itse kuului siihen. Ibn Hasib al-Aslamin hän lähetti Aslamin ja Ghifarin luo, Abbad ibn Bishrin Bani Salimin ja Muzainan luo, Amr ibn Asin Fazaran luo, Dahhak ibn Sinanin Bani Kilabin luo, Rafi‘ ibn Maknat al-Jahnin Jahinan luo ja Bishr ibn Sufyan Ka‘bin Bani Ka‘bin ja Bani Tamimin luo.
Vuotta myöhemmin Taifin asukkaat lähettivät kuusihenkisen valtuuskunnan Medinaan rakkaan Profeettamme luo tullakseen muslimeiksi. Vuotta aiemmin, Taifista lähtiessään, Maailmojen Mestari oli rukoillut: ”Oi Herrani! Johdata Thaqifin kansa oikealle tielle, tuo heidät luoksemme.” Nyt Thaqifin väki oli tullut kääntyäkseen muslimeiksi. Mestarimme Anteliaimman Lähettiläs iloitsi suuresti heidän kääntymisestään, myönsi heille joitakin etuoikeuksia ja lähetti heidät takaisin Taifiin. Heidän käskynhaltijakseen hän nimitti kunnianarvoisan ‘Uthman ibn Abi’l-Asin.3
Neguksen kuolema
Elettiin hijran yhdeksännen vuoden rajab-kuuta. Eräänä päivänä Mestarimme Allahin Lähettiläs sanoi seuralaisilleen: ”Tänään kuoli hurskas veljenne. Nouskaa ja suorittakaa hänen hautajaisrukouksensa (janaza).” Mestarimme Profeetta toimi imaamina ja johti hautajaisrukouksen vainajan ruumiin ollessa poissa. Sitten hän sanoi: ”Pyysimme Allahilta (ta‘ala) anteeksiantoa veljellenne Ashamalle, Negukselle.”
Jonkin ajan kuluttua Abessiniasta saapui uutisia, ja saatiin tietää, että Negus Ashama (rahmatullahi ‘alaih) oli kuollut. Se oli tapahtunut samana päivänä, jona Mestarimme Profeetta johti hänen hautajaisrukouksensa Medinassa.4
Olkoon henkeni uhrattu sinun tielläsi,
Muhammad, jolla on kaunis nimi ja olemus,
tule ja puhu vähäisimmän palvelijasi puolesta,
Muhammad, jolla on kaunis nimi ja olemus.
Uskovilla on monia koettelemuksia,
heidän ilonsa ja onnensa ovat Tuonpuoleisessa,
hän on kahdeksantoistatuhannen maailman Mustafa,
Muhammad, jolla on kaunis nimi ja olemus.
Hän, joka kulki seitsemän taivaan halki ja ylitti Kursin,
hän, joka Mi‘raj-matkalla pyysi Totuudelta ummansa puolesta,
Muhammad, jolla on kaunis nimi ja olemus.
Mitä Yunus tekisi kahdessa maailmassa ilman sinua?
Sinä olet tosi Profeetta, epäilyksettä ja empimättä,
joka ei seuraa sinua, lähtee ilman uskoa (iman),
Muhammad, jolla on kaunis nimi ja olemus.