MESTARIMME PROFEETAN PERHE (AHL AL-BAIT)

Mestarimme Profeetan avioliittojen syyt

Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) avioitui ensimmäisen kerran kaksikymmentäviisivuotiaana kunnianarvoisan Khadijan (radiyallahu ‘anha) kanssa. Khadija oli neljäkymmentävuotias leski. Hänellä oli kuitenkin runsaasti varallisuutta, kauneutta, älyä, tietoa, kunniaa, jaloa syntyperää, siveyttä ja hyviä tapoja. He elivät yhdessä kaksikymmentäviisi vuotta. Niin kauan kuin kunnianarvoisa Khadija eli, Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) ei avioitunut kenenkään muun kanssa.

Äitimme2 kunnianarvoisan Khadijan (radiyallahu ‘anha) siirryttyä Tuonpuoleiseen Mestarimme Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) avioitui toisen kerran viisikymmentäviisivuotiaana: hänen vaimokseen tuli kunnianarvoisan Abu Bakrin tytär, äitimme kunnianarvoisa Aisha (radiyallahu ‘anha). Allahin Lähettiläs nai hänet Allahin (ta‘ala) käskystä. Hän eli hänen kanssaan kahdeksan vuotta aina omaan poismenoonsa asti. Aisha oli hyvin älykäs, terävä, oppinut, sivistynyt, siveä ja hurskas. Koska hänen muistinsa oli erittäin hyvä, Profeetan seuralaiset (Ashab al-kiram) kysyivät ja oppivat häneltä paljon.

Kaikki muut avioliittonsa hän solmi uskonnollisista tai poliittisista syistä taikka armeliaisuudesta ja hyväntahtoisuudesta. Kaikki nämä naiset olivat leskiä, ja useimmat heistä olivat iäkkäitä.3 Esimerkiksi: kun Mekan uskottomien muslimeihin kohdistama vaino ja väkivalta olivat käyneet sietämättömiksi, osa Profeetan seuralaisista muutti Abessiniaan. Abessinian hallitsija Negus (Najashi) oli kristitty. Hän esitti muslimeille monia kysymyksiä, ja saamistaan kypsistä vastauksista ihastuneena hän tuli uskoon. Hän teki muslimeille paljon hyvää. Ubaidullah ibn Jahsh, joka oli näyttänyt tulleen uskoon, joutui pappien harhauttamaksi päästäkseen köyhyydestä, luopui uskostaan ja vaihtoi uskontonsa tähän maailmaan.4 Tämä kirottu mies, Allahin Lähettilään tädin poika, painosti ja yllytti vaimoaan Umm Habibaa luopumaan uskonnosta ja rikastumaan. Mutta kun nainen sanoi hyväksyvänsä mieluummin köyhyyden ja kuoleman kuin luopuvansa Muhammadin (‘alaihis-salam) uskonnosta, mies erosi hänestä. Hän odotti, että nainen menehtyisi kurjuuteen. Pian kuitenkin hän itse kuoli. Umm Habiba oli Abu Sufyanin tytär, ja Abu Sufyan oli tuolloin Mekan quraishilaisten ylipäällikkö. Mestarimme Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) kävi tuohon aikaan hyvin kovia taisteluja quraishilaisten joukkoja vastaan, ja Abu Sufyan taisteli kaikin voimin tuhotakseen islamin. Allahin Lähettiläs kuuli äitimme Umm Habiban (radiyallahu ‘anha) uskon lujuudesta ja hänen hyvin tuskallisesta tilanteestaan. Hän kirjoitti Negukselle kirjeen ja pyysi: ”Otan vaimokseni Umm Habiban, joka on siellä luonasi. Solmi avioliittoni (islamin mukainen avioliittosopimus, nikah)! Lähetä hänet sitten tänne.” Negus oli jo aiemmin tullut muslimiksi. Hän kohteli kirjettä suurella kunnioituksella, kutsui siellä olleet muslimit palatsiinsa ja järjesti juhla-aterian. Avioliitto solmittiin seitsemäntenä vuonna hijran jälkeen (628 jaa.), ja Negus antoi paljon lahjoja. Näin Umm Habiba sai palkan uskostaan (iman) ja eli siellä varakkaana ja hyvissä oloissa. Hänen ansiostaan myös muut muslimit elivät hyvin. Koska naiset ovat Paratiisissa puolisoidensa kanssa, hänelle samalla annettiin ilosanoma Paratiisin korkeimmasta asteesta, ja tämän ilosanoman rinnalla kaikki tämän maailman ilot ja siunaukset ovat hyvin vähäisiä. Tämä avioliitto oli yksi niistä syistä, jotka valmistivat tietä sille, että Abu Sufyan (radiyallahu ‘anhu) myöhemmin sai kunnian tulla muslimiksi. Kuten nähdään, tämä avioliitto osoittaa myös, kuinka suuri oli Allahin Lähettilään viisaus, äly, nerous, hyvyys ja armeliaisuus.5

Toinen esimerkki on kunnianarvoisan ‘Umarin tytär, äitimme kunnianarvoisa Hafsa (radiyallahu ‘anha), joka oli jäänyt leskeksi. Kun kunnianarvoisa ‘Umar kolmantena vuonna hijran jälkeen (625 jaa.) kysyi kunnianarvoisalta Abu Bakrilta ja kunnianarvoisalta ‘Uthmanilta: ”Ottaisitko tyttäreni vaimoksesi?”, kumpikin vastasi: ”Mietin asiaa.” Eräänä päivänä, kun he kaikki kolme ja muitakin oli koolla, Allahin Lähettiläs kysyi: ”Oi ‘Umar! Näen, että olet surullinen. Mikä on syynä?” Niin kuin musteen värin näkee helposti pullon läpi, Allahin Lähettiläs ymmärsi jokaisen ajatukset yhdellä silmäyksellä. Jos hän piti sitä tarpeellisena, hän kysyi asiasta. Koska totuuden puhuminen hänelle – ja ylipäätään kaikille – on meille velvollisuus (fard), kunnianarvoisa ‘Umar vastasi: ”Oi Allahin Lähettiläs! Tarjosin tytärtäni Abu Bakrille ja ‘Uthmanille, mutta he eivät ottaneet häntä.” Koska Allahin Lähettiläs ei lainkaan halunnut, että nämä kolme seuralaista, joita hän rakasti eniten, olisivat surullisia, hän sanoi heti ilahduttaakseen heitä: ”Oi ‘Umar! Haluaisitko, että annan tyttäresi jollekulle, joka on parempi kuin Abu Bakr ja ‘Uthman?” Kunnianarvoisa ‘Umar hämmästyi, sillä hän tiesi, ettei kukaan ollut parempi kuin kunnianarvoisa Abu Bakr ja kunnianarvoisa ‘Uthman. Hän sanoi: ”Kyllä, oi Allahin Lähettiläs.” Allahin Lähettiläs sanoi: ”Oi ‘Umar, anna tyttäresi minulle!” Näin kunnianarvoisasta Hafsasta tuli Abu Bakrin, ‘Uthmanin ja kaikkien uskovien (mu’min) äiti, ja he tulivat hänen palvelijoikseen, ja kunnianarvoisat Abu Bakr, ‘Umar ja ‘Uthman (radiyallahu ‘anhum) tulivat entistä läheisemmiksi ja rakkaammiksi toisilleen.6

Kolmas esimerkki: viidentenä tai kuudentena vuonna hijran jälkeen (n. 627 jaa.) Bani Mustaliqin heimosta otettujen satojen vankien joukossa oli heimon päällikön Harithin tytär Juwairiyya. Kun Allahin Lähettiläs lunasti hänet, vapautti hänet ja otti hänet vaimokseen, kaikki Profeetan seuralaiset (Ashab al-kiram) sanoivat: ”Meitä hävettää pitää Allahin Lähettilään vaimon, äitimme, sukulaisia orjattarina ja palvelijoina.” He kaikki vapauttivat vankinsa. Tämän avioliiton ansiosta satoja vankeja pääsi vapaaksi.7 Äitimme kunnianarvoisa Juwairiyya (radiyallahu ‘anha) muisteli tätä aina ja oli siitä ylpeä. Kunnianarvoisa Aisha sanoi: ”En ole koskaan nähnyt naista, joka olisi tuonut enemmän hyvää ja siunausta kuin Juwairiyya.”8 Hadithissa on sanottu: ”Kaikki avioliittoni vaimojeni kanssa ja tyttärieni naittaminen tapahtuivat sillä luvalla, jonka Jibril (‘alaihis-salam) toi Allahilta (ta‘ala).”

”Kaikki avioliittoni vaimojeni kanssa ja tyttärieni naittaminen tapahtuivat sillä luvalla, jonka Jibril (‘alaihis-salam) toi Allahilta (ta‘ala).” Hadith as-sharif

Toinen tärkeä syy siihen, että Allahin Lähettiläs avioitui monta kertaa, oli islamin uskonnon opettaminen. Ennen kuin hijab-jae ilmoitettiin eli ennen kuin naisia käskettiin peittämään itsensä, myös naiset tulivat Allahin Lähettilään luo kysymään ja oppimaan asioita, joita he eivät tienneet. Kun Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) meni jonkun kotiin, myös naiset tulivat paikalle, istuivat, kuuntelivat ja hyötyivät. Mutta kun hijab-jae ilmoitettiin ja naisten ja miesten, jotka eivät olleet toisilleen mahram (lähisukulaisia), kiellettiin istumasta ja keskustelemasta keskenään, Allahin Lähettiläs ei enää ottanut vastaan vieraita naisia. Hän käski heidän kysyä ja oppia siunatulta vaimoltaan kunnianarvoisalta Aishalta. Kysyjiä oli niin paljon, ettei kunnianarvoisa Aisha ehtinyt vastata kaikille. Helpottaakseen tätä tärkeää palvelusta ja keventääkseen äitimme Aishan taakkaa Allahin Lähettiläs avioitui niin monen naisen kanssa kuin oli tarpeen. Siunattujen vaimojensa välityksellä hän opetti musliminaisille satoja naisia koskevia hienovaraisia asioita. Jos hänellä olisi ollut vain yksi vaimo, kaikkien naisten olisi ollut vaikeaa, jopa mahdotonta, kysyä häneltä. Välittääkseen Allahin (ta‘ala) uskonnon kokonaisuudessaan hän otti kantaakseen myös monen avioliiton taakan.

Mestarimme Profeetan siunatut vaimot

Khadija al-Kubra (radiyallahu ‘anha): Hän oli lähtöisin jalosta ja ylhäisestä quraishilaisesta suvusta. Hän oli Khuwailid ibn Asad ibn ‘Abd al-Uzza ibn Qusain tytär. Hän oli Allahin Lähettilään ensimmäinen vaimo. Hänen isänsä nimi oli Khuwailid ja äitinsä nimi Fatima. Hän oli neljäkymmentävuotias leski, kun hän avioitui Allahin Lähettilään kanssa. Mestarimme Profeetta oli silloin kaksikymmentäviisivuotias. Heille syntyi neljä tytärtä ja kaksi poikaa. Leskenä hän kävi kauppaa. Hänellä oli taloudenhoitajia, kirjureita ja orjia. Hän oli hyvin rikas, oppinut ja viisas. Hän oli ensimmäinen vapaa nainen, joka tuli uskoon. Kun Jibril (‘alaihis-salam) ilmestyi ensimmäisen kerran Allahin Lähettiläälle, hän pelästyi. Hän kertoi Khadijalle, mitä oli tapahtunut. Khadija (radiyallahu ‘anha) oli ensimmäinen, joka uskoi. Uskottomat palvoivat epäjumalia, eivät uskoneet Allahin Lähettilääseen ja pilkkasivat häntä. He kiusasivat häntä paljon. Khadija (radiyallahu ‘anha) lohdutti ja rohkaisi häntä. Hän uhrasi koko varallisuutensa ja omaisuutensa hänen hyväkseen. Hän palveli Allahin Lähettilästä uskollisesti kaksikymmentäviisi vuotta. Kertaakaan hän ei pahoittanut tämän mieltä.

Hän siirtyi Tuonpuoleiseen Mekassa kuusikymmentäviisivuotiaana kolme vuotta ennen hijraa (619 jaa.), kolme päivää Abu Talibin kuoleman jälkeen.

Allahin Lähettiläs ylisti häntä joka tilaisuudessa kuolemaansa asti. Kerran, kun hän ylisti Khadijaa kotona, äitimme Aisha ei voinut olla sanomatta: ”Janab al-Haqq on antanut sinulle paremman kuin hän.” Silloin Allahin Lähettiläs sanoi: ”Ei! Parempaa kuin hän ei minulle ole annettu. Kun kaikki sanoivat minua valehtelijaksi, hän uskoi minuun. Kun kaikki kiusasivat minua, hän oli tukenani. Hän lievitti suruani.”

Kunnianarvoisa Khadija ja hänen tyttärensä Fatima az-Zahra ovat kaksi niistä neljästä naisesta, jotka hadithin mukaan ovat kaikista maailman naisista ylevimpiä. Kolmas heistä on faraon vaimo kunnianarvoisa Asiya ja neljäs kunnianarvoisa Maryam (profeetta Isan (‘alaihis-salam) siunattu äiti) (radiyallahu ‘anhunna).

”Ei! Parempaa kuin hän (Khadija) ei minulle ole annettu. Kun kaikki sanoivat minua valehtelijaksi, hän uskoi minuun. Kun kaikki kiusasivat minua, hän oli tukenani. Hän lievitti suruani.” Hadith as-sharif

Kunnianarvoisa Aisha (radiyallahu ‘anha): Hän oli Allahin Lähettilään toinen puhdas vaimo. Hän oli kunnianarvoisan Abu Bakrin tytär. Hänen äitinsä nimi oli Umm Ruman. Hän syntyi kahdeksan vuotta ennen hijraa (n. 614 jaa.). Hänellä ei ollut lapsia. Allahin Lähettiläs solmi hänen kanssaan avioliiton (nikah) vuosi Khadija al-Kubran kuoleman jälkeen ja kaksi vuotta ennen hijraa (620 jaa.). Kolme vuotta myöhemmin hän sai kunnian muuttaa Medinassa Profeetan kotiin (Hujrat as-Sa‘adat).9 Hänen viisautensa, älykkyytensä, siveytensä (‘iffa) ja jumalanpelkonsa (taqwa) olivat hämmästyttävän suuret. Allahin Lähettiläs rakasti häntä paljon ja ylisti häntä usein. Hänen avioliittonsa solmittiin Allahin (ta‘ala) käskystä. Häntä ylistetään Koraanin jakeessa. Profeetan seuralaiset kääntyivät hänen puoleensa ratkaistakseen vaikeita kysymyksiään. Hän oli kahdeksantoistavuotias, kun Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) siirtyi Tuonpuoleiseen. Koska hänen ijtihadinsa (oppineen johtopäätös kysymyksessä, johon Koraani tai hadithit eivät anna selkeää vastausta, tekemällä vertauksen niissä selvästi ilmoitettuihin asioihin) ei ollut sama kuin kunnianarvoisan Alin ijtihad, hän oli Kamelin taistelussa niiden Profeetan seuralaisten joukossa, jotka taistelivat kunnianarvoisaa Alia vastaan. Hän suri syvästi, kun kunnianarvoisa Ali sai marttyyrikuoleman. Hurufit (eräs harhaoppinen lahko) panettelevat häntä kovasti. He väittävät, ettei hän rakastanut kunnianarvoisaa Alia. Kuitenkin juuri hän välitti hadithin: ”Alin rakastaminen kuuluu uskoon (iman).” Näin hän ilmaisi rakastavansa häntä ja sen, että kaikkien tulee rakastaa häntä. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen Medinassa 57. vuonna hijran jälkeen (n. 677 jaa.) kuusikymmentäviisivuotiaana. Hänen hautansa on Baqi‘n hautausmaalla.

Sawda bint Zam‘a (radiyallahu ‘anha): Hän oli Allahin Lähettilään kolmas vaimo. Hän ja hänen miehensä olivat tulleet uskoon ja muuttaneet Abessiniaan. Kun he palasivat Mekkaan, hänen miehensä kuoli. Allahin Lähettiläs solmi avioliiton ensin kunnianarvoisan Aishan ja sitten kunnianarvoisan Sawdan kanssa. Sawdan hän otti kotiinsa Mekassa, kunnianarvoisan Aishan taas Medinassa. Sawda oli hyvin armelias ja siveä nainen. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen kunnianarvoisan ‘Umarin kalifikaudella.10

Hafsa (radiyallahu ‘anha): Hän oli kunnianarvoisan ‘Umarin tytär. Hänen ensimmäinen miehensä oli Khunais. He muuttivat yhdessä Abessiniaan ja Medinaan. Kun hän jäi nuorena leskeksi, hänen isänsä tarjosi häntä vaimoksi ensin kunnianarvoisalle Abu Bakrille ja sitten kunnianarvoisalle ‘Uthmanille. Kumpikin pyysi anteeksi ja kieltäytyi. Kunnianarvoisa ‘Umar pahoitti mielensä. Kolmantena vuonna hijran jälkeen (625 jaa.) hän sai kunnian avioitua Allahin Lähettilään kanssa. Jonkin ajan kuluttua Allahin Lähettiläs erosi hänestä. Sitten hän Jibrilin (‘alaihis-salam) viittauksesta otti hänet uudelleen vaimokseen. Hän paastosi ja rukoili paljon. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen 41. vuonna hijran jälkeen (n. 661 jaa.) kuusikymmentävuotiaana.

Zainab bint Khuzaima (radiyallahu ‘anha): Hän palvoi Allahia paljon ja antoi paljon almuja (sadaqa). Aiemmin hän oli ollut Abdullah ibn Jahshin vaimo. Abdullahin äiti Umaima oli Allahin Lähettilään isän sisar. Abdullah sai marttyyrikuoleman Uhudin taistelussa. Zainab sai kunnian avioitua Allahin Lähettilään kanssa, mutta hän siirtyi Tuonpuoleiseen jo kahdeksan kuukautta myöhemmin.11

Umm Salama (radiyallahu ‘anha): Hänen nimensä oli Hind. Hän muutti miehensä Abu Salaman kanssa ensimmäisten joukossa Abessiniaan. Abu Salama oli Ubaidullah ibn Jahshin veli, ja Ubaidullah ibn Jahshin äiti Barra oli Allahin Lähettilään isän sisar. Abu Salama kuoli Medinassa neljäntenä vuonna hijran jälkeen (625 jaa.) Uhudin taistelussa saamaansa haavaan. Umm Salama ei suostunut kunnianarvoisan Abu Bakrin eikä kunnianarvoisan ‘Umarin kosintaan. Hän sai kunnian avioitua Allahin Lähettilään kanssa. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen Medinassa 59. vuonna hijran jälkeen (n. 679 jaa.) kahdeksankymmenenneljän vuoden iässä. Allahin Lähettilään vaimoista hän kuoli viimeisenä.12

Juwairiyya (radiyallahu ‘anha): Hän oli Bani Mustaliqin heimon päällikön Harithin tytär. Hänet otettiin vangiksi Muraisi‘n sotaretkellä viidentenä vuonna hijran jälkeen (627 jaa.). Hänen miehensä, joka oli hänen setänsä poika, kaatui taistelussa. Hän oli kaksikymmentävuotias ja hyvin kaunis. Erään kertomuksen mukaan, kun Juwairiyya asetettiin myytäväksi, hänen isänsä tuli Medinaan kamelilauman kanssa lunastaakseen hänet. Koska isä ei raaskinut luopua kahdesta hienosta kamelistaan, hän piilotti ne kaupungin ulkopuolelle. Lähettiläs (‘alaihis-salam) sanoi: ”Tuo myös ne kaksi kamelia, jotka piilotit siihen ja siihen paikkaan.” Harith hämmästyi, ja hän, hänen kaksi poikaansa ja monet muut tulivat uskoon. Lähettiläs (‘alaihis-salam) otti kamelit ja antoi tyttären takaisin isälleen. Myös tytär tuli uskoon. Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) pyysi Juwairiyyaa vaimokseen hänen isältään ja solmi hänen kanssaan avioliiton. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen 56. vuonna hijran jälkeen (n. 676 jaa.).

Zainab bint Jahsh (radiyallahu ‘anha): Hän oli Allahin Lähettilään isän sisaren Umaiman tytär ja Abdullah ibn Jahshin sisar. Hänen isänsä nimi oli Burra; koska tämä ei tullut uskoon, häntä kutsuttiin nimellä Jahsh. Zainab oli ensimmäisten uskoon tulleiden joukossa.

Mestarimme Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) oli ensin naittanut hänet kasvattipojalleen Zaid ibn Harithalle. Koska Zaid ei pitänyt huolta hänen oikeuksistaan, he erosivat kolmantena vuonna hijran jälkeen (625 jaa.). Lähettiläs (‘alaihis-salam) halusi solmia avioliiton hänen kanssaan. Kun Zainab kuuli tästä, hän suoritti ilosta kahden rakan rukouksen ja rukoili Allahia (ta‘ala): ”Oi Herrani! Lähettiläsi haluaa ottaa minut vaimokseen. Jos olet säätänyt, että saan kunnian tulla hänen vaimokseen, anna Sinä minut hänelle.” Hänen rukouksensa hyväksyttiin. Ryhmien suuran (Surat al-Ahzab) 37. jae ilmoitettiin, jossa sanotaan (maal-selityksen mukaan): ”Kun Zaid oli tehnyt hänen suhteensa, minkä halusi (eli kun hän oli eronnut hänestä), Me annoimme hänet sinulle vaimoksi.” Koska Allah (ta‘ala) oli solminut hänen avioliittonsa, Allahin Lähettiläs ei solminut hänen kanssaan erillistä avioliittoa (nikah). Kunnianarvoisa Zainab oli tästä aina ylpeä ja sanoi: ”Jokaisen naisen naittaa hänen isänsä. Minun avioliittoni sen sijaan solmi Allah (ta‘ala).” Hän oli tuolloin kolmekymmentäkahdeksanvuotias. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen 20. vuonna hijran jälkeen (n. 641 jaa.) viisikymmentäkolmevuotiaana.13 Hän oli hyvin antelias ja antoi mielellään almuja. Hän oli myös hyvin taitava käsitöissä. Kaiken, minkä hän teki käsillään, ja kaiken, mitä hän sai, hän antoi sukulaisilleen ja köyhille. Kalifi ‘Umar antoi kullekin Allahin Lähettilään puhtaalle vaimolle kaksitoista tuhatta dirhamia. Zainab bint Jahsh antoi koko summan almuna ja jakoi sen köyhille heti, kun oli saanut sen. Kunnianarvoisa Aisha ylisti häntä paljon. Hadith ”Vaimoistani ensimmäisenä luokseni tulee se, jonka käsi on kaikkein avoimin (anteliain)”14 oli ilmoittanut ennalta, että hän kuolisi ensimmäisenä, sillä juuri hän antoi eniten almuja.

Ranskalainen runoilija Voltaire oli siveetön ihminen ja panettelija. Hän kirjoitti runomuotoisen näytelmän siitä, miten Allahin Lähettiläs otti kunnianarvoisan Zainabin vaimokseen; näytelmä oli täynnä alhaisia herjauksia ja keksittyjä tarinoita, jotka olivat täysin ristiriidassa historian, tapahtumien ja kertomusten kanssa. Tämä ruma ja inhottava kirjoitus, joka ei sovi kirjailijalle eikä ajattelijalle, miellytti hänen suurta vihollistaan paavia, joka oli aiemmin erottanut hänet kirkosta, ja paavi kirjoitti hänelle imartelevan kirjeen. Kun muslimien kalifi sulttaani Abdulhamid II kuuli, että näytelmä aiottiin esittää näyttämöllä, hän esti sen heti antamalla uhkavaatimuksen Ranskan ja Englannin hallituksille ja pelasti koko ihmiskunnan häpeälliseltä alhaisuudelta.

”Sayyidien ja sharifien rakastaminen saa ihmisen lähtemään tästä maailmasta usko sydämessään viimeisellä henkäyksellään.” Abu Mujahid Enver ibn Nazif (rahmatullahi ‘alaih)

Safiyya (radiyallahu ‘anha): Hän oli Khaibarin juutalaisten päämiehen Huyay ibn Akhtabin tytär. Hän oli ollut kihloissa erään Khaibarin juutalaisen kanssa, ja sitten hän oli avioitunut hyvin rikkaan Kinana ibn Haqiqin kanssa. Kun Khaibar valloitettiin seitsemän vuotta hijran jälkeen (628 jaa.), myös Safiyya joutui vangiksi. Hän tuli Allahin Lähettilään osaksi, ja tämä vapautti hänet. Safiyya tuli muslimiksi ja sai kunnian avioitua Allahin Lähettilään kanssa. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen Medinassa 50 vuotta hijran jälkeen (n. 670 jaa.).15

Umm Habiba (radiyallahu ‘anha): Hän oli Abu Sufyan ibn Harb ibn Umayyan tytär ja kunnianarvoisan Mu‘awiyan sisar. Hänen äitinsä oli Hind. Hän tuli muslimiksi yhdessä miehensä Ubaidullah ibn Jahshin kanssa ja muutti Abessiniaan. Koska hänen tyttärensä Habiba syntyi Abessiniassa (Habashistan), hänet tunnettiin lisänimellä Umm Habiba (”Habiban äiti”). Hänen miehensä joutui siellä pappien harhauttamaksi, luopui uskostaan ja kuoli. Umm Habiba jäi yksin, köyhäksi ja vieraalle maalle. Hän sanoi: ”En luovu Allahin Lähettilään uskonnosta.” Allahin Lähettiläs (sall-Allahu ‘alaihi wa sallam) halusi ilahduttaa häntä ja ottaa hänet vaimokseen. Seitsemän vuotta hijran jälkeen (628 jaa.) hän lähetti kirjeen Negukselle. Profeetan käskystä Negus naittoi Umm Habiban Anteliaimman Lähettiläälle ja lähetti hänet Medinaan. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen Medinassa 44 vuotta hijran jälkeen (n. 665 jaa.).

Maimuna (radiyallahu ‘anha): Hänen nimensä oli Barra, mutta Allahin Lähettiläs (‘alaihis-salam) muutti sen Maimunaksi. Hänen miehensä oli kuollut. Kun Allahin Lähettiläs ja hänen seuralaisensa menivät Khaibarin valloituksen jälkeen Mekkaan tekemään ‘umran (pieni pyhiinvaellus, hajj al-asghar), Maimuna sai paluumatkalla Medinaan kunnian avioitua Allahin Lähettilään kanssa. 53 vuotta hijran jälkeen (n. 673 jaa.) hän sairastui Mekassa. Hän sanoi: ”Viekää minut pois Mekasta, sillä Allahin Lähettiläs kertoi minulle, että kuolisin Mekan ulkopuolella.” Kun hänet vietiin pois, hän siirtyi Tuonpuoleiseen juuri siinä paikassa (nimeltään Sarif), jossa hänen avioliittonsa Allahin Lähettilään kanssa oli solmittu.16

Mariya (radiyallahu ‘anha): Hän oli Mestarimme Profeetan (‘alaihis-salam) orjatar. Kun hän tuli muslimiksi, hän sai kunnian avioitua Allahin Lähettilään kanssa. Koska Mariya oli lähetetty lahjaksi Egyptin Aleksandrian hallitsijalta Muqawqasilta, hänen sukujuuriaan ja syntymäaikaansa ei tiedetä varmasti. Profeettamme sai äitimme kunnianarvoisan Mariyan kanssa pojan, jonka nimi oli Ibrahim. Mariya oli hyvin hiljainen ja rauhallinen ihminen. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen ‘Umarin kalifikauden viimeisinä vuosina vuonna 637 jaa. (16 vuotta hijran jälkeen) ja haudattiin Baqin hautausmaalle.17

Raihana (radiyallahu ‘anha): Hän tuli muslimiksi ollessaan Mestarimme Profeetan orjatar. Hän oli kotoisin Medinan juutalaisesta Bani Quraizan heimosta. Hänen sukujuurensa on Raihana bint Sham‘un ibn Yazid tai Raihana bint Zaid ibn Amr ibn Hanafa ibn Sham‘un ibn Yazid. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä. Hän siirtyi Tuonpuoleiseen Medinassa vuonna 631 jaa. (10 vuotta hijran jälkeen), ennen kuin Profeettamme lähti tästä maailmasta, ja hänet haudattiin Baqin hautausmaalle.18